Kävin muutama päivä sitten elokuvissa katsomassa Nälkäpelin (The Hunger Games, 2012). Etukäteen olin kuullut elokuvasta kehuja, joten odotukseni olivat jokseenkin korkealla.
Elokuva sijoittuu lähitulevaisuuteen, jossa Pohjois-Amerikka on jaettu 12 vyöhykkeeseen.
Elämää varjostaa historiassa käyty kapina, jonka vuoksi jokaisen
vyöhykkeen täytyy vuosittain uhrata nuori tyttö ja poika Nälkäpeli-nimiseen kilpailuun
elämästä ja kuolemasta. Pelin idea on kisata tosi-tv-kilpailussa niin kauan, kunnes ainoastaan yksi nuori on selviytynyt koitoksesta elävänä ja voittajana.
Elokuvan alussa seurataan 12. vyöhykkeen valintoja, joissa Katniss Everdeen ilmoittautuu vapaaehtoiseksi pelastaakseen nuoren sisarensa kilpailulta. Pikaisten jäähyväisten jälkeen Katniss ja vyöhykkeen toinen kilpailija Peeta Mellark lähetetään valmistautumaan armottomaan kisaan. Eloonjäämismahdollisuus koko elämänsä kisaa varten valmistautuneita tappokoneita vastaan on häviävän pieni. Vaikka ennakkoasetelmat ovat Katnissia vastaan, hän päättää yrittää parhaansa päästäkseen takaisin perheensä luokse elävänä.
Nälkäpelin tarina on väkisinkin surullinen ja maailma kaikessa raadollisuudessaan melko ahdistava. Elokuvaa ei suositella alle 12-vuotiaille. Katsominen ei kuitenkaan ollut helppoa myöskään aikuiselle, vaan itku meinasi tulla elokuvan katselun aikana pariinkiin otteeseen. Elokuva keskittyy pitkälti päähenkilön eloonjäämiskamppailuun julmassa kilpailussa. Katsojan sympatiat ovat hänen puolellaan. Vihastusta herättävät paitsi muut kilpailijat myös kisaa manipuloiva ohjaustiimi, joka osaltaan pyrkii vaikuttamaan taiston kulkuun ja lopputulokseen. Tämä saa katselijan pohtimaan tosi-tv-ilmiötä ja sen takana olevia taustavaikuttajia, jotka ovat yleisöltä piilossa.
Suosittelen kovasti elokuvan katsomista. Varmaa on, ettei se jätä ketään kylmäksi, vaan herättää ajattelemaan ja keskustelemaan käsittelemistään aiheista. Nälkäpeli perustuu yhdysvaltalaisen Suzanne Collinsin kirjoittamaan kolmiosaiseen kirjasarjaan. Elokuva pohjautuu trilogian samannimiseen ensimmäiseen osaan. Mikäli elokuvan tarina kiinnostaa etkä jaksa odottaa seuraavan elokuvan ilmestymistä, lisää on siis luettavissa. Itse en ole vielä kyseisiin kirjoihin törmännyt, mutta voisin hyvin jossain vaiheessa kuvitella tutustuvani myös niihin.
Elokuvalle annan neljä tähteä viidestä. Elokuva on katsomisen arvoinen ja puhutteleva, mutta omaan henkilökohtaiseen makuuni hieman liian synkkä. Myös maailman taustoittaminen jää elokuvan osalta pintapuoliseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti