Blogini on harmikseni viime viikkoina (tai ehkä paremmin jopa kuukausina) jäänyt gradukiireiden jalkoihin. Toisaalta en uskalla enää edes lupailla muutosta aktiivisemmaksi bloggariksi ennen kuin gradu on toivottavasti joskus loppuvuodesta valmistunut ja sen myötä myös minä. Vuoden vaihtuminen sai aikaan ehkä tähän asti suurimman opintostressin ja epävarmuuden siitä, mitä kaikkia muutoksia alkaneena vuonna on luvassa. Ensin ahdisti hulluna, mutta pikku hiljaa tilalle on hiipinyt hatara sisäinen rauha ja nykyisen elämäntilanteen hyväksyminen: kyllä tästäkin vuodesta varmasti selviän.
Näihin tunnelmiin sopikin kirjavalinnaksi mitä erinomaisimmin Veera Vaahteran romaani Onnellisesti eksyksissä (2012). Kyseessä on yksi graduni kohdeteoksista (kuinkas muutenkaan, muiden romaanien lukemisesta voin seuraavina kuukausina lähinnä haaveilla). Yllättäen romaani kuitenkin kolahti minuun, minkä uskon johtuvan suurimmaksi osaksi edellisen viikon olotilastani. Osansa on toki myös romaanin mukaansatempaavalla kirjoitustyylillä.
Itse asiaan. Emma on 27-vuotias lähes valmis humanisti, joka on viime vuodet ajelehtinut autuaan huolettomuuden tilassa. Hän päättää tehdä pisteen aiemmalle elämäntyylilleen ja laatii aikuistumissuunnitelman. Vuoden loppuun mennessä hänen on valmistuttava, saatava töitä ja rahaa, etsittävä itselleen oikea koti solukämpän sijaan ja pysyttävä erossa ongelmallisista miehistä.
Graduprojektissa orjapiiskurina toimii paras ystävä Sanni ja apua tulee myös graduohjaaja Miikka Saariselta, vaikka tapaamisissa Emma unohtuu turhan usein ihailemaan nuoren komistuksen ulkonäköä ohjeiden sijaan. Vapaa-ajalla päänvaivaa aiheuttaa Janek, joka on aiheuttanut Emmalle lähinnä pettymyksiä, mutta jolle hän ei tunnu osaavan sanoa ei. Myös Sannin uusi poikaystävä Ilari kummittelee turhan usein Emman mielessä. Miten onnistuu gradunteko rakkauselämän ristipaineissa ja tuleeko ikuisesta opiskelijasta joskus valmis maisteri?
Emman ongelmiin on jossain määrin helppo samastua. Vaikka romaanissa ei tapahdukaan kovin kummallisia juonenkäänteitä, tarina soljuu luontevasti eteenpäin ja Emman polkua kohti tavoitteita ja elämään kuuluvia harha-askelia on mukava seurata. Romaanissa oli pari epäuskottavaa kohtaa, joille jouduin lähinnä pyörittelemään silmiäni ja loppuratkaisu on myös makuuni hieman liian optimistinen. Toisaalta nämä kuuluvat genren konventioihin, joten niistä on turha nurista enempää. Jokin kirjassa kuitenkin viehättää. Minussa se sai aikaan rauhoittavan toivon tunteen: jos Emman kaltainen huithapeli selviää graduvuodestaan näinkin hyvin, niin ei minullakaan ole mitään hätää.
Onnellisesti eksyksissä saa lukijansa hyvälle mielelle ja viihdyttää pienin elein. Jos tunnet itse olevasi hieman hukassa elämäsi kanssa, tämän romaanin lukeminen voi tuoda helpotusta. Asioilla on tapana järjestyä, eikä eksyksissä olemisen tarvitse välttämättä olla paha asia. Silloin voi löytää jotain yllättävää, joka olisi muuten jäänyt kokematta. Tähtiä annan romaanille kolme viidestä.
Graduprojektissa orjapiiskurina toimii paras ystävä Sanni ja apua tulee myös graduohjaaja Miikka Saariselta, vaikka tapaamisissa Emma unohtuu turhan usein ihailemaan nuoren komistuksen ulkonäköä ohjeiden sijaan. Vapaa-ajalla päänvaivaa aiheuttaa Janek, joka on aiheuttanut Emmalle lähinnä pettymyksiä, mutta jolle hän ei tunnu osaavan sanoa ei. Myös Sannin uusi poikaystävä Ilari kummittelee turhan usein Emman mielessä. Miten onnistuu gradunteko rakkauselämän ristipaineissa ja tuleeko ikuisesta opiskelijasta joskus valmis maisteri?
Emman ongelmiin on jossain määrin helppo samastua. Vaikka romaanissa ei tapahdukaan kovin kummallisia juonenkäänteitä, tarina soljuu luontevasti eteenpäin ja Emman polkua kohti tavoitteita ja elämään kuuluvia harha-askelia on mukava seurata. Romaanissa oli pari epäuskottavaa kohtaa, joille jouduin lähinnä pyörittelemään silmiäni ja loppuratkaisu on myös makuuni hieman liian optimistinen. Toisaalta nämä kuuluvat genren konventioihin, joten niistä on turha nurista enempää. Jokin kirjassa kuitenkin viehättää. Minussa se sai aikaan rauhoittavan toivon tunteen: jos Emman kaltainen huithapeli selviää graduvuodestaan näinkin hyvin, niin ei minullakaan ole mitään hätää.
Onnellisesti eksyksissä saa lukijansa hyvälle mielelle ja viihdyttää pienin elein. Jos tunnet itse olevasi hieman hukassa elämäsi kanssa, tämän romaanin lukeminen voi tuoda helpotusta. Asioilla on tapana järjestyä, eikä eksyksissä olemisen tarvitse välttämättä olla paha asia. Silloin voi löytää jotain yllättävää, joka olisi muuten jäänyt kokematta. Tähtiä annan romaanille kolme viidestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti