tiistai 18. maaliskuuta 2014

Talvinen tarina

Lomaviikon kunniaksi käväisin elokuvissa katsomassa romanttisen fantasialeffan Talvinen tarina (Winter's Tale, 2014). Etukäteen olin nähnyt vain elokuvan tunnelmallisen julisteen eikä katselukokemukseen tästä syystä liittynyt ennakko-odotuksia. Hieman yllätyin elokuvan miespääroolin näyttelijän vuoksi, sillä mielestäni Colin Farrell ei ole ilmeinen valinta romanttisen sankarin rooliin. Oma ennakkoluuloni osoittautui kuitenkin elokuvan aikana turhaksi, koska Farrell suoriutui herkästä roolista mallikkaasti.

Tarina alkaa 1800-luvun lopun New Yorkista. Tuoreilta vanhemmilta evätään maahanpääsy miehen tuberkuloosin vuoksi, eikä parin anneta jättää edes pientä lastaan uuteen maahan paremman tulevaisuuden toivossa. Laivalla vanhemmat laskevat vauvansa laivan pienoismallissa meren aalloille. 

Peter Lake (Colin Farrell) kasvaa vauvasta aikuiseksi mieheksi, joka elättää itsensä varastelemalla. Peter on toiminut demoni ja rikollispomo Pearly Soamesin (Russell Crowe) suojeluksessa, kunnes miesten sukset ovat menneet ristiin. Pearly on miehineen nappaamassa Peterin, kun jälkimmäisen pelastaa valkoisen hevosen muodon ottanut suojelusenkeli.


Samainen hevonen johdattaa Peterin talolle, jonka asukkaat ovat juuri lähdössä matkoille. Peter päättää hyödyntää tilaisuuden ja tunkeutuu asuntoon varkaus mielessään. Murtopuuhat keskeytyvät yllättäen pianonsoittoon. Talon sairas tytär Beverly Penn (Jessica Brown Findlay) on jäänyt kotinaiseksi, muttei säikähdä turhasta, vaan pyytää murtovarasta jäämään teelle. Tästä alkaa tunteikas ihmissuhde.

 
Talvinen tarina yhdistelee sopivassa suhteessa romantiikkaa ja fantasiaa. Elokuvan keskiössä on fantasialle tyypillinen hyvän ja pahan vastakkainasettelu. Tarina on kaunis ja romanttinen, muttei kuitenkaan loppujen lopuksi siirappinen. Se ei myöskään noudata kaikkein perinteisimpiä ja kuluneimpia romanttisen tarinan kaavoja, vaan onnistui yllättämään ainakin minut loppuratkaisullaan.

Elokuva perustuu Mark Helprinin vuonna 1983 julkaistuun romaaniin, joka on saavuttanut menestystä. Elokuvaversio ei ole saanut alkuperäisteoksen kaltaista positiivista vastaanottoa, mutta ainakin minunlaiseeni kirjan lukemattomaan leffakatselijaan elokuva upposi oikein hyvin. Tulevaisuudessa voisi toki harkita myös romaanin lukemista. Elokuvalle annan tähtiä kolme ja puoli viidestä, pidin siitä enemmän kuin useista saman lajityypin edustajista. 

2 kommenttia:

  1. Pakkokatseltavalta vaikuttaa, jee jee! Farrellista ainakin itse pidän, joten varmaan ihan mielellään tällaisessakin tarinassa häntä katselee. Viimeksi tuli nähtyä herra pienemmässä osassa elokuvassa Crazy Heart.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kiinnostuit! :) Itse en ollut aiemmin innostunut Colin Farrellista, tosin enpä juuri muista hänen elokuvia katsoneenikaan. Tässä roolissa hän onnistuu mielestäni hyvin. Leffa on ainakin netissä saanut aika huonoja arvioita, kuten tämäntyyliset leffat yleensäkin, mutta minä ja siskoni ainakin tykkäsimme elokuvasta.

      Poista