Vajaa viikko sitten bongasin Jyväskylän pääkirjaston Lukupysäkiltä mielenkiintoiselta vaikuttavan kirjan, yhdysvaltalaisen Ransom Riggsin esikoisromaanin Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (2011). En ollut koskaan kuullutkaan kirjailijasta tai kirjasta, mutta kirjan kansikuva kiinnitti huomioni. Kannessa pieni tyttö näyttää leijuvan ilmassa hieman maanpinnan yläpuolella. Kirjaa koristaa joukko muitakin samantyylisiä kuvia, jotka ovat aitoja vintage-valokuvia ihmisten yksityisistä kokoelmista. Jokainen kuva liittyy tietysti romaanin tarinaan, mikä tuo aavemaisen lisän muutenkin jännittävään tarinaan.
Takakannessa lupaillaan goottisävyistä fantasiaromaania, mikä ei kieltämättä kuvasta ollenkaan omaa kirjamakuani. Kirjan kuvitus kuitenkin kiehtoi minua siinä määrin, että päätin lukea kirjan. Romaanin päähenkilö on amerikkalainen teinipoika Jacob, joka kokee elävänsä hyvin tavallista ja tylsää elämää. Hänen lapsuuttaan ovat värittäneet isoisän uskomattomat tarinat tämän lapsuudesta lastenkodissa syrjäisellä saarella Atlantin toisella puolella. Jacobin elämä kääntyy nurin kurin, kun isoisä kuolee odottamattomasti hänen käsivarsilleen hämärissä olosuhteissa.
Kokemusta seuraa pitkä ja raskas terapiaprosessi, jonka seurauksena Jacob matkustaa isänsä kanssa isoisän lapsuudenmaisemiin selättämään poikaa piinaavia haamuja. Aluksi tuntuu siltä, että perillä Jacobia odottaa vesiperä, mutta arvio osoittautuu liian hätäiseksi. Jacob saa tietää uusia asioita isoisästään ja tämän elämästä, jotka valaisevat merkittävällä tavalla hänen kuvaansa rakkaasta isänisästään. Totuus selittää tiettyjä asioita, mutta tuo myös mukanaan liudan uusia kysymyksiä ja valtavan valinnan, joka tulee määräämään Jacobin elämän suunnan jatkossa.
Tarina lähtee rullaamaan alusta asti mielenkiintoisesti ja melko pian se pääsee myös kunnolla vauhtiin. Romaani kuvaa nimensä mukaisesti eriskummallisen maailman, joka on kiehtova yhdistelmä fantasiaa ja reaalimaailmaa muistuttavaa todellisuutta. Tarina alkaa melko normaalilta tuntuvissa lähtökohdissa saaden pikku hiljaa yhä fantastisempia sävyjä. Odotin melko pelottavaa tarinaa, mutta onneksi uskalsin lukea jopa yksin kotona ollessani, vaikka välillä kieltämättä jännitti, mitä seuraavalla sivulla odottaa.
Pidin kovasti lukemastani ja hieman uumoilisin, että tarina saattaisi saada myös jatkoa, ainakin siihen jätettiin mahdollisuus. Ensi vuonna pitäisi ilmestyä myös romaaniin pohjautuva Tim Burtonin ohjaama elokuva, joten selvästi joku muukin itseni lisäksi on vaikuttunut lukemastaan. Mikäli jännitys, fantasia ja seikkailu kiinnostavat, kannattaa tarttua tähän kirjaan. Annan romaanille neljä tähteä viidestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti