Bongasin kirjastosta Regina Raskin romaanin Jouluihminen (2011). Ensin mietin, onko kesän kynnyksellä mitään järkeä lukea tämän nimistä kirjaa. Sitten muistin oman keskeneräisen kirjoitusprojektini, johon vastikään kirjoitin joulusta. Ei kai ole kiveen hakattu, että joulu voisi olla vain kerran vuodessa?
Romaanin päähenkilö on nelikymppinen Eeva, joka työskentelee tavaratalon somistamon esimiehenä. Hän on myös parantumaton joulufriikki, joka alkaa suunnitella ja järjestellä seuraavaa joulua jo ennen kuin vuosi on ehtinyt vaihtua uuteen. Eevan elämä näyttää ulkopuolelta katsottuna olevan mallillaan, mutta sisäpuolella kuohuu. Naista epäilyttää aviomiehen jatkuvat ylityöt ja kotona on usein yksinäistä, kun teini-ikäiset pojat itsenäistyvät kovaa vauhtia eikä heitä paljon kotona näy. Ei siis oikeastaan ole mikään ihme, että Eeva pakenee ajoittain ahdistavaa arkea joulun ihmemaahan.
Töissäkään päähenkilö ei välty mielipahalta. Työpaikan kolmikko on asetettu keskinäiseen kilpailutilanteeseen kisaamaan siitä, kuka saa somistaa tavaratalon pääikkunan ja kenelle kahdelle jää kaksi pienempää jaettavakseen. Tilanne on stressaava eikä lähestyvä joulu ainakaan tuo siihen helpotusta. Läheiset neuvovat Eevaa olemaan pingottamatta liikaa, tulee se joulu joka tapauksessa, mutta kontrollifriikin on vaikea hellittää otettaan vallan kahvasta - tai tässä tapauksessa kenties pölyhuiskasta ja liimapyssystä - ennen kuin on pakko.
Raskin romaani on kevyttä luettavaa ja voi tarjota jouluihmisille vinkkejäkin. Parhaimmillaan se onnistuu loihtimaan joulun taikaa keskelle kesäkuun sateita. Kaikesta jouluhömpötyksestä huolimatta Eevaan on mahdollista samaistua. Nykynaiselle vaatimuksia ja malleja satelee joka tuutista, joten ei ole mikään ihme, että monilla on suorituspaineita ja taipumusta perfektionismiin. Loppujen lopuksi romaani ei kuitenkaan tarjoa mitään kovin tuoretta näkökulmaa aiheeseen tai edes repäisevää loppuratkaisua. Tarina on alusta loppuun saakka enemmän tai vähemmän tasapaksua eikä edes kunnon kohokohtaa ole. Näistä syistä annan romaanille kaksi tähteä viidestä. Ihan ok kirja, muttei mitään erikoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti