sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Häähumua ja viestittelyä vieraan miehen kanssa


Brittiläisen Sophie Kinsellan tuorein romaani Soitellaan, soitellaan! kertoo Lontoossa asuvasta Poppysta. Tarina alkaa päähenkilön kannalta tukalasta tilanteesta: Poppy on nimittäin onnistunut hukkaamaan uniikin kihlasormuksensa ja päälle päätteeksi hänen on tarkoitus tavata tulevat (ja pelottavat) appivanhempansa, joiden suvussa sormus on kulkenut. Sormusta etsiessä Poppyn kännykkäkin varastetaan, mikä ei helpota etsintöjä. Onnekseen nainen kuitenkin löytää sormusta etsiessään roskakorista puhelimen ja päättää ottaa sen löytäjän oikeudella itselleen.

Pian Poppy saa peräänsä puhelimen oikean omistajan Samin, joka haluaa omaisuutensa takaisin. Nainen ei kuitenkaan suostu luopumaan uudesta kännykästä, sillä hän on jo ehtinyt antaa kaikille uuden numeronsa siltä varalta, että joku löytää hänen kadonneen sormuksensa. Päähenkilö saa taivuttelun jälkeen Samin suostumaan yhteisomistajuuteen puhelimen suhteen, minkä seurauksena Poppyn tulee välittää Samille kaikki miehelle tarkoitetut viestit. Tästä alkaa tiivis yhteydenpito kahden lähes tuntemattoman henkilön välillä. Poppy on luonteeltaan harvinaisen utelias, joten hän lukee luvatta puhelimen muistista löytyvät viestit ja sähköpostit. Tämän jälkeen hän luulee tuntevansa Samin ja päättää hieman ”auttaa” miestä mm. lähettelemällä viestejä hänen nimissään. Arvata saattaa, ettei Sam ole ilahtunut saadessaan kuulla Poppyn tekosista. 


Romaanin päähenkilö Poppy muistuttaa hätkähdyttävän paljon kirjailijan muiden kirjojen päähenkilöitä: Lontoossa asuvia nuoria ja hupsuja naisia, jotka joutuvat erilaisiin kiperiin tilanteisiin. Vaikka tarinan perusidea onkin Kinsellan kirjoja aiemmin lukeneille tutunomainen, romaani pitää silti lukijaa otteessaan heti ensimmäiseltä sivulta loppuun saakka. Päähenkilö on hellyttävä säheltäjä, jolle lukija ei voi olla nauramatta. Romaani ei kuitenkaan ole pelkkää huumoria. Mukaan mahtuu myös romantiikkaa, minkä lisäksi tarinan edetessä Poppy ja Sam joutuvat molemmat kohtaamaan myös vaikeita hetkiä.   

Romaanin suomennoksen nimi on hieman harhaanjohtava, sillä Poppyn ja Samin yhteydenpito tapahtuu soittamisen sijaan lähinnä tekstiviestien ja sähköpostin välityksellä. Englanninkielisen alkuteoksen nimi I’ve Got Your Number on mielestäni onnistuneempi valinta enkä ymmärrä, miksi nimeä on menty muuttamaan näin hölmösti. Nimestään huolimatta Soitellaan, soitellaan! on kuitenkin ehdottomasti lukemisen arvoinen romaani, etenkin jos pitää chick litistä. Kinsella kirjoittaa hyvin kepeään tyyliin ja hänen päähenkilönsä ovat poikkeuksetta varsin hulvattomia hahmoja. Hänen romaaninsa eivät kuitenkaan ole pelkästään pinnallisia, joten tästä syystä niitä ei kannata vältellä. 

Mikäli et vielä ole lukenut yhtään Kinsellan romaania, tästä olisi hyvä aloittaa. Mielestäni kirjailijan yksittäiset romaanit ovat vielä parempia kuin Himoshoppaaja-kirjasarjaan kuuluvat. Romaanin loppuratkaisuun en ollut täysin tyytyväinen, mistä syystä annan romaanille vain neljä tähteä viidestä (mikä on kyllä jo oikein hyvä sekin).                

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti