Raja

Tällä kertaa blogissani arvioinnin kohteena on ensimmäistä kertaa näytelmä. Kävin eilen Oulun kaupunginteatterissa perheeni kanssa katsomassa Riikka Pulkkisen samannimiseen romaaniin perustuvan näytelmän Raja. Kovinkaan usein en viime vuosina ole teatterissa käynyt, mutta tällä kertaa todella kannatti tehdä poikkeus.

Rajassa päähenkilöinä ovat 16-vuotias Mari, joka ajautuu suhteeseen perheellisen äidinkielenopettajansa kanssa, sekä Marin täti Anja, joka on luvannut Alzheimerin tautia sairastavalle miehelleen tappaa hänet, kun mies ei enää muista. On tullut lupauksen lunastamisen aika, mutta Anja epäröi, ei pysty toteuttamaan lupaustaan. Sekä Mari että Anja ovat ajautuneet tilanteeseen, josta ei tunnu olevan helppoa ulospääsyä. Mari turvautuu viiltelyyn, Anja lääkkeisiin ja alkoholiin. Molempien on päätettävä, mitä he elämältään haluavat - vai haluavatko elää laisinkaan. 

Pulkkisen tarina on raskas, mutta myös ihanan monivivahteinen ja ajatteluun kannustava. Eri henkilöt painiskelevat saman kysymyksen äärellä: missä raja menee? Valmiita vastauksia ei ole olemassa, jokaisen on valittava oma kohtalonsa, tehtävä tietoinen valinta. 

Riikka Pulkkinen on yksi lempikirjailijoistani ja näytelmää katsoessani pidin siitä, että hänen tekstinsä ja kielensä oli vahvasti mukana myös teatterilavalla. Siitä oli myös kovasti hyötyä, että olin lukenut romaanin jo aiemmin, koska muuten varsinkin alussa näytelmästä olisi voinut olla melko vaikea saada otetta. Näytelmässä eri aikatasot sekoittuivat, mutta seuraamista helpotti näyttelijöiden toimiminen kertojan roolissa vuorotellen. 

Romaani oli mielestäni oikein onnistuneesti sovitettu näyttämölle ja arkojen aiheiden käsittelyyn sopi, että näytelmä esitettiin pienessä Pikisalissa, jossa näyttelijät olivat katsomon keskellä, lähellä yleisöä. Ainoana miinuspuolena oli se, ettei näyttelijöiden kasvoja aina nähnyt, koska katsojat istuivat näyttämön ympärillä neliönmuotoisessa asetelmassa. Esityksessä oli kuitenkin intiimi tunnelma, joka sai minutkin pariin otteeseen liikuttumaan lähes kyyneliin.

Raja on paitsi osuva ajankuvaus myös kertomus ihmiselämän perimmäisistä elementeistä: elämästä ja kuolemasta, rakkaudesta ja halusta, vapaudesta ja velvollisuudesta. Mikäli uskallat haastaa itsesi pohtimaan vaikeiden kysymysten äärellä, kehotan joko katsomaan näytelmän tai lukemaan Pulkkisen romaanin. Näytelmälle annan tähtiä neljä ja puoli viidestä, olen edelleen yön yli nukuttuani hyvin vaikuttunut näkemästäni.   

P.S. Pian tulossa myös postaus Pulkkisen uusimmasta romaanista Vieras.